Mitä para-aminobentsoehappo (PABA) on?

Para-aminobentsoehappo, josta käytetään usein lyhennettä PABA, on orgaaninen yhdiste, joka luokitellaan B-vitamiiniryhmään, vaikka se ei varsinaisesti ole välttämätön vitamiini. Aiemmin sitä pidettiin osana ”B-vitamiinikompleksia” (ja siitä käytettiin joskus nimitystä ”B10-vitamiini”), mutta nykyään tiedetään, että ihmiskeho ei välttämättä tarvitse PABA:a, koska se pystyy muodostamaan sitä muista aineenvaihduntatuotteista.

PABA:a esiintyy luonnostaan monissa elintarvikkeissa, ja myös suolistobakteerit tuottavat sitä. Sillä on tärkeä rooli foolihapon aineenvaihdunnassa ja ihon hyvinvoinnissa, ja se toimii myös antioksidanttina. Lisäksi PABA tunnetaan UV-säteilyä absorboivana aineena, ja sitä käytettiin pitkään aurinkosuojatuotteissa ennen uudempien vaihtoehtojen käyttöönottoa.

Miten para-aminobentsoehappo vaikuttaa elimistössä?

1. Edistää foolihapon muodostumista ja solujen jakautumista:

PABA on foolihappomolekyylin (B9-vitamiinin) luonnollinen osa, joten sillä on epäsuora rooli DNA:n synteesissä ja solujen jakautumisessa.

Ihmiskehossa PABA ei osallistu suoraan foolihapon synteesiin, sillä ihmisen on saatava foolihappoa ravinnosta – toisin kuin bakteerien, jotka käyttävät PABA:a foolihapon tuottamiseen itse. Riittävä PABA:n saanti voi kuitenkin auttaa suolistomikrobistoa tuottamaan foolihappoa, mikä puolestaan edistää solujen aineenvaihduntaa, verisolujen muodostumista ja energiantuotantoa.

2. Ihon ja hiusten pigmentaation tukeminen:

PABA yhdistetään usein terveeseen ihoon ja luonnolliseen hiusväriin. Se tukee melaniinin tuotantoa. Melaniini on pigmentti, joka antaa iholle ja hiuksille niiden värin.

Joidenkin vanhempien tutkimusten mukaan PABA voi auttaa hidastamaan tai osittain kumoamaan hiusten ennenaikaista harmaantumista, etenkin jos sitä käytetään yhdessä folaatin, biotiinin ja pantoteenihapon kanssa. Vaikka vaikutusta ei ole täysin tieteellisesti todistettu, PABA on edelleen suosittu ainesosa hiusten ja ihon ravintolisissä.

3. Antioksidanttinen vaikutus:

PABA toimii vapaiden radikaalien sieppaajana ja suojaa soluja oksidatiiviselta stressiltä, jota aiheuttavat UV-säteily, ympäristömyrkyt tai aineenvaihduntaprosessit.

Antioksidanttisten ominaisuuksiensa ansiosta PABA edistää solujen eheyden säilymistä ja ikääntymisprosessien hidastumista.

4. UV-suoja ja ihonhoito:

PABA absorboi UVB-säteilyä, minkä vuoksi sitä käytettiin vuosikymmeniä aurinkosuojana kosmetiikassa. Se suojaa tehokkaasti auringon aiheuttamilta ihovaurioilta, mutta on sittemmin suurelta osin korvattu moderneissa koostumuksissa mahdollisten ihoärsytysten ja allergisten reaktioiden vuoksi. Nykyään PABAa löytyy ennen kaikkea auringonoton jälkeisistä tuotteista, ihonhoitotuotteista ja antioksidanttivalmisteista.

5. Suolistoflooran tukeminen:

Hyödylliset suolistobakteerit (esim. E. coli) käyttävät PABAa folaatin syntetisointiin. Näin se edistää epäsuorasti suolistoflooran tasapainon ylläpitämistä ja ravintoaineiden tuotantoa ruoansulatuselimistössä.

P-aminobentsoehapon hyödyt

  • Tukee folaatin aineenvaihduntaa ja solujen uusiutumista
  • Edistää ihon hyvinvointia ja hiusten luonnollista väriä
  • Vaikuttaa antioksidanttisesti ja suojaa soluja vapailta radikaaleilta
  • Auttaa suojaamaan UV-säteilyn aiheuttamilta ihovaurioilta
  • Tukee suolistoflooraa ja ruoansulatusta
  • Voi edistää palautumista ja kudosten hyvinvointia
  • Tukee energiantuotantoa ja aineenvaihduntaa

Suositeltu päivittäinen saanti

PABA:lle ei ole virallista suositeltua päiväannosta, koska sitä ei pidetä välttämättömänä vitamiinina.

Ravintolisissä käytetään yleensä 30–100 mg päivässä, joskus jopa 500 mg päivässä terapeuttisessa käytössä.

Koska suolistobakteerit syntetisoivat PABAa, puutos on harvinainen ja sitä esiintyy yleensä vain antibioottien aiheuttaman suolistoflooran tuhoutumisen seurauksena.

PABAn luonnolliset lähteet

  • Maksa (naudan- tai kananmaksa)
  • Täysjyväviljatuotteet
  • Kananmunat
  • Maito
  • Pinaatti, parsakaali
  • Sienet
  • Riisi, vehnänalkiot
  • Hiivatuotteet
  • Oluthiiva

Puutosoireet

PABA-puutos on harvinainen, mutta sen voi aiheuttaa pitkäaikainen antibioottien käyttö, epätasapainoinen ruokavalio tai suolistoflooran häiriö.

Mahdollisia oireita:

  • Väsymys, ärtyneisyys
  • Ruoansulatusvaivat
  • Kuiva tai herkkä iho
  • Hiusten ennenaikainen harmaantuminen
  • Heikentynyt stressinsietokyky

Yliannostus ja turvallisuus

Kohtuullisina määrinä PABAa pidetään erittäin turvallisena.

Suuret annokset (yli 2–3 g päivässä) voivat kuitenkin aiheuttaa pahoinvointia, oksentelua, ruokahaluttomuutta tai kuormittaa maksaa.

Herkkäihoisilla paikallisesti käytetty PABA voi aiheuttaa allergioita tai valoihottumaa, minkä vuoksi se on nykyään useimmiten korvattu aurinkosuojatuotteissa.

Yhteenveto

P-aminobentsoehappo (PABA) on monipuolinen, vitamiinin kaltainen aine, joka tukee ihoa, hiuksia, suolistoflooraa ja solujen terveyttä. Vaikka elimistö ei välttämättä tarvitse PABAa, se hyötyy sen antioksidanttisista ja uudistavista ominaisuuksista, jotka tekevät siitä erityisen hyödyllisen ihonhoidossa, hiusten ylläpidossa ja yleisessä hyvinvoinnissa.

Yhdessä muiden B-vitamiinien – erityisesti foolihapon, biotiinin ja pantoteenihapon – kanssa PABA voi edistää solujen tervettä toimintaa, energiaa ja ulkonäköä.

Lähteet

  1. Combs GF Jr., McClung JP. (2017): Vitamiinit: ravitsemuksen ja terveyden perusteet. 5. painos. Academic Press.
  2. Klotz LO, et al. (2014): Vitamiinin kaltainen yhdiste para-aminobentsoehappo: biosynteesi, biokemia, farmakologia ja toksikologia. Int J Vitam Nutr Res, 84(1-2), 1–10.
  3. Weiser H. (1980): P-aminobentsoehappo ja sen vaikutus aineenvaihduntaan. Z Ernährungswiss, 19(2), 133–142.
  4. Draelos ZD. (2010): Yrttejä sisältävät kosmeseuttiset valmisteet: tosiasiat, kuvitelmat ja tulevaisuus. Dermatol Clin, 28(1), 145–149.