Mitä tyydyttyneet rasvahapot ovat?
Tyydyttyneet rasvahapot ovat rasvamolekyylien muoto, jossa hiiliatomit ovat liittyneet toisiinsa ainoastaan yksinkertaisilla sidoksilla. Tämän vakaan kemiallisen rakenteen ansiosta ne ovat yleensä huoneenlämmössä kiinteitä – esimerkiksi voin tai kookosrasvan tavoin.
Niitä on etenkin eläinperäisissä elintarvikkeissa, kuten lihassa, makkarassa, voissa, juustossa ja kermassa, mutta myös joissakin kasvirasvoissa, kuten kookosöljyssä ja palmuöljyssä. Vaikka tyydyttyneitä rasvahappoja pidettiin pitkään ”epäterveellisinä”, ne ovat kohtuullisina määrinä luonnollinen ja tärkeä osa tasapainoista ruokavaliota.
Ominaisuudet ja kemiallinen rakenne
Nimitys ”tyydyttynyt” tarkoittaa, että rasvahapon jokaisessa hiiliatomissa on mahdollisimman monta vetyatomia – kaksoissidoksia ei siis ole. Siksi tyydyttyneet rasvahapot ovat erityisen hapettumisenkestäviä, mikä tekee niistä kuumuutta kestäviä ja pitkään säilyviä.
Tämä vakaus on myös syy siihen, miksi niitä käytetään usein paistorasvoissa ja leivonnaisissa.
Mitkä elintarvikkeet sisältävät tyydyttyneitä rasvahappoja?
Eläinperäiset lähteet:
Kasviperäiset lähteet:
-
Kookosöljy
-
Palmuöljy
-
Kaakaovoi
Tyydyttyneiden rasvahappojen tehtävät elimistössä
1. Energianlähde:
Tyydyttyneet rasvahapot tarjoavat nopeasti käyttöön saatavaa energiaa ja toimivat tehokkaana energiavarastona.
2. Solukalvot ja rakenne:
Ne ovat osa solukalvoja ja edistävät niiden vakautta. Ne ovat tärkeitä solujen rakenteelle erityisesti kudoksissa, joilla on merkittävä suojaava tehtävä (esim. iho, hermot ja maksa).
3. Hormonien ja viestiaineiden muodostuminen:
Tyydyttyneet rasvat ovat lähtöaineita tietyille hormoneille ja viestiaineille, jotka osallistuvat immuunitoimintoihin, aineenvaihduntaan ja stressinsäätelyyn.
4. Rasvaliukoisten vitamiinien imeytyminen:
Kuten kaikkien rasvojen, myös tyydyttyneiden rasvahappojen avulla imeytyvät vitamiinit A, D, E ja K, jotka voivat imeytyä vain rasvan läsnä ollessa.
Terveysvaikutusten arviointi
Pitkään tyydyttyneiden rasvahappojen on yhdistetty kohonneeseen kolesterolitasoon ja suurempaan sydän- ja verisuonitautien riskiin. Uudempi tutkimus antaa kuitenkin vivahteikkaamman kuvan:
-
Liiallinen käyttö voi nostaa LDL-kolesterolia (”huonoa kolesterolia”), mikä voi heikentää verisuonten terveyttä.
-
Samalla tietyt tyydyttyneet rasvahapot – kuten steariinihappo (kaakaosta tai naudanlihasta) – voivat vaikuttaa kolesterolitasoon neutraalisti tai jopa suotuisasti.
-
Siksi ratkaisevaa on tyydyttyneiden ja tyydyttymättömien rasvahappojen kokonaistasapaino.
Päivittäistä saantia koskevat suositukset
Saksan ravitsemusyhdistys (DGE) suosittelee, että enintään 10 % kokonaisenergiansaannista tulisi tyydyttyneistä rasvahapoista.
Esimerkki:
Kun päivittäinen energiantarve on 2000 kcal, tämä vastaa noin 22 g tyydyttyneitä rasvahappoja.
Terveellinen rasvatasapaino saavutetaan seuraavasti:
-
vähennetään eläinperäisiä rasvoja (esim. makkara, voi, rasvainen liha)
-
suositaan kasviperäisiä, tyydyttymättömiä rasvoja (esim. oliiviöljy, pellavansiemenöljy, pähkinät)
-
Vältetään transrasvoja, sillä ne ovat selvästi haitallisempia
Hyödyt (kohtuullisesti käytettyinä)
-
Edistävät energiansaantia
-
Tukevat solujen rakentumista ja hormonien tuotantoa
-
Vakaita ja kuumuutta kestäviä, joten soveltuvat hyvin paistamiseen
-
Tärkeitä vitamiinien saannille ja immuunijärjestelmälle
Liialliseen käyttöön liittyvät riskit
-
LDL-kolesterolin nousu
-
Suurentunut valtimokovettumataudin ja sydän- ja verisuonitautien riski
-
Ylipainon edistäminen, jos energiaa saadaan jatkuvasti enemmän kuin kulutetaan
Yhteenveto
Tyydyttyneet rasvahapot ovat luonnollinen ja välttämätön osa ruokavaliota, mutta niitä tulisi käyttää harkitusti ja kohtuudella. Pieninä määrinä ne ovat tärkeitä energian, solurakenteen ja hormonien muodostumisen kannalta. Terveyden kannalta ratkaisevaa ei ole niiden täydellinen välttäminen vaan oikea suhde kertatyydyttymättömiin ja monityydyttymättömiin rasvahappoihin. Tasapainoinen rasvansaanti, jossa painotetaan kasvirasvoja, edistää sydämen terveyttä, aineenvaihduntaa ja yleistä hyvinvointia.
Lähteet
-
Saksan ravitsemusyhdistys (DGE). (2020): Rasvansaanti ja rasvahapot – DGE:n suositukset.
-
Mensink RP ym. (2016): Tyydyttyneiden rasvahappojen vaikutukset seerumin lipideihin ja lipoproteiineihin. Am J Clin Nutr, 103(3), 708–718.
-
de Souza RJ ym. (2015): Tyydyttyneiden ja trans-tyydyttymättömien rasvahappojen saanti ja kokonaiskuolleisuuden riski. BMJ, 351, h3978.
-
Siri-Tarino PW ym. (2010): Prospektiivisten kohorttitutkimusten meta-analyysi, jossa arvioitiin tyydyttyneiden rasvojen yhteyttä sydän- ja verisuonitauteihin. Am J Clin Nutr, 91(3), 535–546.