Mitä kalsium on?

Kalsium on elintärkeä kivennäisaine ja ihmiskehon yleisin mineraali. Noin 99 % kaikesta kalsiumista sijaitsee luissa ja hampaissa, joissa se huolehtii niiden lujuudesta ja vakaudesta. Loput 1 % kiertää veressä ja on keskeisessä roolissa lihassupistuksessa, hermoimpulssien johtumisessa, veren hyytymisessä ja hormonien säätelyssä.

Kalsium ei siis ole vain vahvan luuston rakennusaine, vaan myös lukuisten aineenvaihdunnan tapahtumien säätelijä. Elimistö ei kuitenkaan pysty tuottamaan kalsiumia itse, joten sitä on saatava säännöllisesti ruoasta tai ravintolisistä. Parhaita luonnollisia lähteitä ovat maitotuotteet, mantelit, parsakaali, lehtikaali, seesami, runsaasti kalsiumia sisältävä kivennäisvesi sekä täydennetyt kasvipohjaiset juomat.

Miten kalsium vaikuttaa?

Kalsiumilla on elimistössä sekä rakenteellisia että toiminnallisia tehtäviä, ja se osallistuu lähes kaikkiin fysiologisiin prosesseihin.

Luut ja hampaat:
Kalsium muodostaa yhdessä fosfaatin kanssa luun mineraaliosan eli hydroksiapatiitin. Tämä yhdiste antaa luustolle kovuuden ja vakauden. Luukudos uusiutuu jatkuvasti koko elämän ajan. Riittävä kalsiumin saanti on ratkaisevan tärkeää luukadon ehkäisemiseksi ja osteoporoosin torjumiseksi. Kalsium voi sitoutua luihin parhaalla mahdollisella tavalla erityisesti yhdessä D3-vitamiinin, K2-vitamiinin ja magnesiumin kanssa.

Lihasten ja hermoston toiminta:
Kalsium toimii lihassupistuksen ”kytkimenä”. Kun hermoimpulssi saavuttaa lihaksen, kalsium saa lihassäikeet supistumaan. Supistuksen jälkeen se palautuu varastointisoluihin – tämä kierto toimii sujuvasti vain, kun kalsiumia saadaan riittävästi. Myös sydän, kehon suurimpana lihaksena, tarvitsee kalsiumia säännölliseen sykkeeseen.

Hermojen viestinvälitys:
Kalsium säätelee välittäjäaineiden vapautumista. Välittäjäaineet välittävät tietoa hermosolujen välillä. Näin se tukee keskittymistä, reagointikykyä ja henkistä suorituskykyä.

Veren hyytyminen ja hormonien säätely:
Kalsium on välttämätön tekijä hyytymiskaskadissa, joka pysäyttää verenvuodon vammojen jälkeen. Lisäksi se osallistuu monia aineenvaihdunnan tapahtumia säätelevien hormonien ja entsyymien vapautumiseen.

Happo-emästasapaino:
Kalsium auttaa pitämään veren pH-arvon vakaana. Kun keho happamoituu, kalsiumia voi vapautua luista happojen neutraloimiseksi – tämä on yksi syy lisää siihen, miksi kalsiumtasapaino on tärkeää.

Kalsiumin hyödyt

  • Tukee vahvoja luita ja hampaita

  • Edistää lihasten normaalia toimintaa

  • Edistää tervettä sydämen ja hermoston toimintaa

  • Tukee veren hyytymistä

  • Vakauttaa happo-emästasapainoa

  • Edistää hormonien ja entsyymien erittymistä

  • Ehkäisee luukatoa (osteoporoosia)

  • Vaikuttaa synergistisesti D3- ja K2-vitamiinin sekä magnesiumin kanssa

Mahdolliset haittavaikutukset ja yhteisvaikutukset

Kalsium on tavanomaisesta ravinnonsaannista saatuna turvallista. Liiallinen saanti – erityisesti suurina annoksina käytetyistä ravintolisistä – voi kuitenkin johtaa hyperkalsemiaan eli veren liian korkeaan kalsiumpitoisuuteen. Mahdollisia oireita ovat väsymys, pahoinvointi, ummetus tai sydämen rytmihäiriöt.

Tärkeää on oikea tasapaino muiden ravintoaineiden kanssa:

  • D3-vitamiini edistää kalsiumin imeytymistä suolistossa.

  • K2-vitamiini varmistaa, että kalsium varastoituu luihin eikä kerry verisuoniin.

  • Magnesium vaikuttaa vastavaikuttajana ja ehkäisee lihaskramppeja ja kalkkeutumista.

Munuaissairauksista tai munuaiskivitaipumuksesta kärsivien tulisi käyttää kalsiumlisiä vain lääkärin valvonnassa.

Yhteenveto

Kalsium on paljon muutakin kuin vain ”luustomineraali” – se on monipuolinen ravintoaine, joka osallistuu lähes kaikkiin elämänprosesseihin. Se huolehtii vakaudesta, energiasta ja reagointikyvystä kehossa ja mielessä. Riittävä saanti ravinnosta tai ravintolisistä yhdessä D3- ja K2-vitamiinin sekä magnesiumin kanssa on tärkeää terveille luille, vahvoille lihaksille ja vakaalle hermostolle läpi elämän.

Lähteet

  1. Heaney RP. (2000): Kalsium, maitotuotteet ja osteoporoosi. J Am Coll Nutr, 19(2 Suppl), 83S–99S.

  2. Beto JA. (2015): Kalsiumin rooli ihmisen ikääntymisessä. Clin Nutr Res, 4(1), 1–8.

  3. Bronner F. (2003): Kalsiumin imeytymismekanismit suolistossa. J Cell Biochem, 88(2), 387–393.

  4. Cashman KD. (2018): Kalsiumin saanti, kalsiumin biologinen hyötyosuus ja luuston terveys. Br J Nutr, 119(3), 291–302.